Ladataan...
Suomalaisen teollisuustuotannon hyvä kehitys jatkuu. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat vuoden 2025 joulukuussa 37,7 % vuodentakaisesta. Suomalaisyritykset ovatkin päässeet investoimaan niin tuotteisiin, tuotantoprosesseihin kuin tuottavuuteen. Mikä tärkeintä, pitkien säästövuosien jälkeen yrityksillä on aitoa kasvunhalua.
– Kustannusten karsimisen sijaan on oivallettu, että kasvu vie eteenpäin ja luo myös paikallista hyvinvointia. Suomalaisten yritysten katseet kääntyvät useimmiten pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsiin. Se on järkevää, sillä läheinen markkina avautuu huomattavasti matalammalla kynnyksellä kuin kaukaisemmat markkinat, kertoo Aspia Suomen myyntijohtaja Jani Järvensivu.
Pohjoismaisen teollisuuden yhteistyö laajentaa markkinaa ja pienentää riskejä. Vaikka kilpailu on globaalia, toimitusketjut rakentuvat alueellisesti. Yhteistyö mahdollistaa suurempien ketjujen rakentamisen ja isomman kapasiteetin. Osaamisen yhdistäminen lisää myös resilienssiä tilanteissa, joissa yksittäinen markkina heilahtelee.
Kun pohjoismainen yhteistyöverkosto vahvistuu, yritykset voivat erikoistua yhä vahvemmin ydinosaamiseensa ja hyödyntää kumppaneita muussa kehitystyössä. Yhteispohjoismainen referenssipohja lisää myös uskottavuutta aloilla, joissa mittakaava ja laatuvaatimukset ovat korkeita.
– Suomi tulisikin nähdä yksittäisen markkinan sijaan osana noin 27 miljoonan asukkaan pohjoismaista talousaluetta. Lisäksi ovi heiluu molempiin suuntiin. Siinä missä suomalaiset yritykset laajentuvat Ruotsiin, myös ruotsalaiset toimijat etsivät kasvua Suomesta, Järvensivu toteaa.
Kansainvälistymiskeskusteluissa esiin nousee kerta toisensa jälkeen yksi alue: Norrbotten. Ruotsin pohjoisosassa meneillään oleva teollinen murros ja vihreä siirtymä synnyttää jatkuvasti lisää mittavia alihankintaketjuja.
Kyse ei ole hetkellisestä investointipiikistä, vaan pitkän aikavälin rakennemuutoksesta. Vuosien saatossa Norrbottenista on tullut koko Ruotsin kasvun ja vihreän siirtymän veturi. Alue houkuttelee investointeja erityisesti kilpailukykyisen energian hinnan, valmiin teollisen infrastruktuurin ja raskaan teollisuuden pitkän perinteen ansiosta. Seudulla vaikuttaa muun muassa vahva ja edelleen kasvava kaivosteollisuus.
Suomen rajaan rajoittuvassa Norrbottenin läänissä myös työllisyystilanne on selvästi muuta Ruotsia parempi.
– Norrbottenissa on kysyntää suomalaiselle osaamiselle, ja sen sijainti tekee yhteistyöstä luontevaa niin logistisesti, kulttuurisesti kuin liiketoimintaympäristön näkökulmasta. Oikea aika investoida kasvuun on nyt, Järvensivu painottaa.
Jotta uusille markkinoille siirtyminen onnistuisi suunnitelmallisesti ja hallitusti, yrityksiltä vaaditaan strategian ja osaamisen lisäksi hallinnollisesti kestävää perustaa. Taloushallinto, verosuunnittelu, paikallinen lainsäädäntö ja prosessien yhdenmukaistaminen tulee ottaa haltuun järkevästi.
Myös teknologialla on kansainvälistymisessä hallinnollisesti keskeinen rooli: digitaaliset työkalut, pilvipalvelut ja automaatio mahdollistavat tehokkaan raportoinnin, paremman näkyvyyden mittareihin sekä nopean reagoinnin sääntelymuutoksiin.
Aspia tunnettiin aiemmin Suomessa nimellä Accountor. Se on tukenut suomalaisyrityksiä kasvun ja kansainvälistymisen tiellä yli 80 vuotta. Nykyään se auttaa kasvuyrityksiä seitsemässä maassa yli 3100 osaajan voimin.
– Yrityksen kannattaa etsiä hallinnon rinnalle kumppani, jolla on sekä paikallista osaamista että kansainvälistä kokemusta. Ratkaisevaa on se, miten lähtö rakennetaan. Kun perusta on kunnossa, yritys voi keskittyä kasvuun, liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien asiakkaiden voittamiseen, Järvensivu sanoo.
Kansainvälistymisen voi aloittaa kätevästi esimerkiksi Alihankinta-messuilla, jossa Aspiakin on näkyvästi mukana.
– Messuilla kohtaavat kasvuhaluiset pohjoismaiset teollisuusyritykset, jotka etsivät uusia markkinoita, kumppaneita ja mahdollisuuksia. Me Aspialla autamme yrityksiä löytämään sopivia yhteistyötahot ja tarjoamme laajan verkostomme kautta tukea esimerkiksi rahoituskysymyksissä, Järvensivu vinkkaa.
Myös Alihankinta-messujen projektipäällikkö Sami Siurola kannustaa kansainvälistyviä yrityksiä hakeutumaan mukaan messuille.
– Alihankinta on ainutlaatuinen paikka nähdä, miten pohjoismainen ja kansainvälinen teollisuus kehittyy juuri nyt. Messuilta saa nopeasti kontakteja, jotka voivat avata ovia uusille markkinoille, ja usein jo yksi kohtaaminen riittää käynnistämään kokonaan uuden yhteistyön.
