Pohjoismainen yhteistyö avaa mahdollisuuksia kestävään kilpailukykyyn

Toimitusketjujen varmistaminen ja kumppaneiden etsiminen lähempää korostavat pohjoismaisen yhteistyön kasvavaa arvoa. Suomalaisilla on paljon annettavaa, sanoo ruotsalainen kestävän kehityksen asiantuntija Marcus Wendin.

Alihankinnan käytävillä kuulee ja näkee vuosi vuodelta kansainvälisempää tunnelmaa. Suurin osa kansainvälisistä vieraista tulee Pohjoismaista ja Baltiasta, ja kaikkiaan edustettuna on yli 40 maata.
"Tuomme ulkomaisia ostajia ja päämiehiä Suomeen ja autamme näytteilleasettajia löytämään uusia markkinoita", projektipäällikkö Sami Siurola Tampereen Messuilta kertoo.

Suomi on piilotettu aarre

Göteborgista Alihankintaan saapuva Marcus Wendin on tehnyt yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa yli 20 vuoden ajan. Hänen perustamansa yritys Miljögiraff AB on elinkaariarviointeihin erikoistunut asiantuntijatoimisto, ja sen asiakkaina on Valmetin ja Stora Enson kaltaisia globaaleja suuryrityksiä sekä alihankkijoita, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia kuten Luonnonvarakeskus (Luke). 

Wendinin mielestä suomalainen osaaminen ansaitsisi tulla paremmin tunnetuksi:
"Suomalaisilla on kestävästä kehityksestä valtavasti tietoa ja kokemusta. Monesti ruotsalaisten on kuitenkin vaikea lähestyä suomalaisia oudon kielen takia. Todellisuudessa Suomi on piilotettu aarre, ja yhteistyö on kulttuurisesti helppoa. Meidän pitäisi rakentaa siltoja näiden väärinkäsitysten yli", Wendin pohtii.

Sami Siurola kertoo, että kuluvalla vuosikymmenellä yhä useampi yritys on hakenut Aasiassa toimiville alihankkijoille vaihtoehtoja lähempää:
"Kun kumppanit ovat lähellä, on helppo kokoontua ratkomaan asioita yhdessä. Pohjoismaissa esimerkiksi käsitykset tietoturvasta ja immateriaalioikeuksista ovat hyvin samankaltaiset, mikä vähentää epäluuloja ja synnyttää luottamusta."

Kasvu edellyttää skaalautuvia volyymejä ja ratkaisuja

Suomalaiset alihankintayritykset ovat vahvoja erityisesti vaativien komponenttien sekä pienten sarjojen valmistuksessa. 
"Kun panostamme riskienhallinnan ja rahoituksen osaamiseen, silloin kasvu on mahdollista ilman, että siitä koituu taloudellinen riski", Siurola toteaa.

Wendinin yritys on omalta osaltaan tehnyt tuotekehitystä tarjotakseen skaalautuvia ratkaisuja. Yksi elinkaariarvioinnin haasteista liittyy suuriin datamassoihin erityisesti yrityksillä, joilla on laajat ja vaihtuvat tuotevalikoimat. 
"Olemme investoineet voimakkaasti omiin tekoälypohjaisiin ratkaisuihin. Pilottiprojektimme osoitti, että mikä ennen kesti 1000 tuntia, on nyt mahdollista 200 tunnissa. Esittelemme AI-ratkaisujamme ensimmäistä kertaa Alihankinnassa, ja odotan innolla, minkälaisia keskusteluja syntyy", Wendin iloitsee.

Kestävyys on koko arvoketjun asia

Kahden vuosikymmenen aikana Wendin on nähnyt selvän muutoksen kestävyystyön luonteessa. Ympäristökysymyksistä ei enää puhuta vain ongelmina vaan tavoitteina.
"Tänä päivänä ympäristökysymysten ratkaiseminen kasvattaa yrityksen arvoa. Kestävä kehitys edellyttää, että toimimme yhdessä koko arvoketjun kanssa ja että sovimme yhteisistä tavoitteista sen sijaan, että jokainen vain asettaisi omia vaatimuksiaan", Wendin kuvaa.

Siurolakin toteaa, että yhteistyössä suuryritysten kanssa kestävän kehityksen vaatimukset korostuvat. Päämiehet edellyttävät läpinäkyvyyttä toimitusketjuissa. Wendin korostaa, että Suomi on ollut edelläkävijä erityisesti kiertotaloudessa ja ekosuunnittelussa. 
"Suomessa on vahva verkosto, jossa yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori toimivat yhdessä yhteisen vision eteen. Tämä yhteistyön malli on inspiroiva ja siitä voisi ottaa oppia muuallakin", hän sanoo.
"Energia-alan murros, erityisesti vetyyn liittyvät hankkeet, tarjoaa valtavan potentiaalin. Odotamme vielä, että hankkeet konkretisoituvat, mutta kun tuotantoa käynnistetään, tarvitaan satoja kilometrejä putkia, verkostoja ja uusia laitoksia", Siurola ennustaa.

Marcus Wendin on aktiivinen kansainvälisissä LCA-ammattilaisten ja ekosuunnittelijoiden verkostoissa. Suomessa hän kertoo saaneensa tukea ihmisiltä, jotka ovat avanneet ovia omiin verkostoihinsa.
"Uteliaisuus on aina ollut minulle eteenpäin vievä voima. Kohtaamani ihmiset ovat olleet avoimia ja halunneet etsiä konfliktin sijaan yhteisiä ratkaisuja. Minut on aina otettu avosylin vastaan", Wendin kertoo.